🚀 Yritys-oleskelulupa Suomessa 2026: yrittäjä, itsenäinen ammatinharjoittaja ja tapauksen "suojaus"

Jos haluat ymmärtää, kuinka vuonna 2026 voit muuttaa Suomeen oman yrityksen kautta – kahvilan, IT-studion, konsultointiyrityksen tai pienen leivonnaistehtaan – on tärkeää erottaa unelma ja asiakirjojen rakenne toisistaan. Suomalaiset eivät ole lainkaan yrittäjiä vastaan, mutta heidän on nähtävä, että liiketoiminta on elävää, merkityksellistä ja numeroita tuottavaa, eikä vain "paperilla olevaa yritystä".

Karkeasti ottaen on kolme maailmaa:

● klassinen yrittäjän oleskelulupa (self-employment permit);

● lupa start-up-yrittäjille;

● itsenäinen ammatinharjoittaminen ja "kevyet yrittäjät", jotka työskentelevät laskutuksen perusteella tai yhdistävät liiketoiminnan toiseen toimintaan.

Yrittäjän oleskelulupa Suomessa on erillinen statustyyppi: se myönnetään ihmisille, jotka todella työskentelevät omassa yrityksessään Suomessa ja ansaitsevat sillä elantonsa. Pelkkä osakkuus Oy:ssä tai freelancerina työskentely ulkomaisille asiakkaille ei riitä: sinun on osoitettava, että olet yrittäjä ja että yritys on pääasiallinen tulonlähteesi täällä, eikä vain koriste.

Samanaikaisesti on olemassa maailma, jossa on ”startup-yrittäjiä” – niitä, jotka tuovat maahan skaalautuvan, innovatiivisen liiketoiminnan, ja maailma, jossa on ihmisiä, joilla on jo toinen oleskelulupa (työn, opiskelun tai perheen vuoksi), mutta jotka haluavat lisätä siihen yrittäjyyden toisena tulonlähteenä. Ja tässä alkaa mielenkiintoisin osa: minkä muodon valita, jotta tapaus ei romahda?

Kuka lasketaan yrittäjäksi ja mitä muotoja on olemassa

Kuka on suomalaisessa ajattelutavassa ylipäätään "yrittäjä"?

Formalisti yrittäjäksi ei katsota "ketään, joka myy jotain", vaan henkilö, joka työskentelee omassa yrityksessään jossakin seuraavista asemista:

● yksityisyrittäjä (toiminimi);

● avoimen yhtiön osakas (avoin yhtiö);

● täysosakas (ei äänetön osakas) kommandiittiyhtiössä (kommandiittiyhtiö);

● osuuskunnan jäsen, jolla on rajoittamaton vastuu;

● johtaja ja merkittävä osakas Oy:ssä (yleensä ≥30 % äänistä tai pääomasta).

Keskeinen ajatus: oleskelulupaa ei voi saada pelkästään sen perusteella, että sinulla on yritys. Sinun on työskenneltävä yrityksessä ja asuttava Suomessa tämän toiminnan tuotoilla, eikä vain kerättävä osinkoja jossain näyttävästi tilinpäätöksissä.

Klassinen yrittäjä vs. startup-yrittäjä

Tästä eteenpäin haara jakautuu kahtia:

1. Tavallinen yrittäjän oleskelulupa
   Sopii niille, jotka perustavat "normaalin" yrityksen: kahvilan, parturin, pienen IT-yrityksen, logistiikka-, siivous- tai konsulttiyrityksen.

○ Tarvitaan yritystunnus, liiketoimintasuunnitelma, tuloslaskelma ja kululaskenta.

○ Hakemuksesi arvioi ensin alueellinen kehittämiskeskus (ELY) ja sitten maahanmuuttoviranomaiset.

○ On tärkeää, että suunnitelmastasi käy ilmi, että yritys pystyy elättämään sinut (ja mahdollisesti perheesi).

Oleskelulupa startup-yrittäjälle
2. Tämä on erillinen asia innovatiivisille, skaalautuville yrityksille.

○ Tarvitaan positiivinen arvio profiilialan valtion viranomaiselta ja liiketoimintasuunnitelma, jonka tyyli on "kasvamme nopeasti ja pitkälle".

○ Rahojen osalta ohjeellinen tavoite on vähintään 1 210 / 1 090 / 1 030 € netto kuukaudessa (asuinpaikkakunnasta riippuen) ja varat vähintään vuodeksi eteenpäin, mieluiten koko luvan voimassaoloajaksi.

○ Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yleensä heti enintään kahdeksi vuodeksi.

Itsenäinen ammatinharjoittaminen ja "kevyet yrittäjät"

Erillinen maailma – freelancerit ja ne, jotka työskentelevät laskutuspalveluiden kautta (invoicing services, kevytyrittäjä).

Tässä on hienoinen seikka:

● freelancereille ja kevyille yrittäjille ei ole erillistä oleskelulupaa;

● perusreitti on hankkia oleskelulupa muulla perusteella (työ, opiskelu, perhe) ja aloittaa sen jälkeen yrittäjätoiminta, jos statuksesi sen sallii;

● useissa luvissa on nimenomaisesti mainittu oikeus harjoittaa liiketoimintaa (esimerkiksi perheen oleskelulupa antaa usein täyden vapauden, opiskelijan oleskelulupa osittaisen).

Näin syntyy itsenäisen ammatinharjoittamisen yhdistelmä Suomessa: muodollisesti sinulla on yksi oleskelulupatyyppi, mutta elät jo "hybridimuodossa" – osittain palkalla, osittain yrittäjätuloilla.

Kolmen suositun mallin vertailu

Raha: "minimi elinkustannukset" ja liiketoiminnan kannattavuus

Yrittäjillä ei ole samaa kiinteää rajaa kuin opiskelijoilla (800 €/kk) tai perheillä. Klassisen yrittäjäoleskeluluvan myöntämisessä tarkastellaan kahta asiaa:

● pystyykö liiketoiminta todella elättämään sinut (ja tarvittaessa perheesi)

● onko sinulla varoja liiketoiminnan käynnistämiseen – vuokra, laitteet, ensimmäiset kuukaudet ennen kuin liiketoiminta alkaa tuottaa voittoa.

Lukuina tämä tarkoittaa yleensä, että yrityksen tulot + muut viralliset tulolähteet (palkka, osingot, sivutyöt) on oltava verrattavissa muiden luokkien viitearvoihin – noin tuhat euroa tai enemmän netto kuukaudessa, alueesta riippuen.

Startup-yrittäjille vaatimukset ovat paljon suoraviivaisemmat:

● vuosina 2025–2026 vähintään 1 210 / 1 090 / 1 030 € netto kuukaudessa (pääkaupunkiseutu / suuret kaupungit / muut) ja rahaa vähintään vuodeksi eteenpäin;

● jos haluat heti kahden vuoden oleskeluluvan, sinun on osoitettava varat kahdeksi vuodeksi.

Tärkeää: varojen on oltava omia ja käytettävissä. Liian abstraktit sijoittajien lupaukset ja ”suulliset sopimukset” eivät toimi hyvin.

Maksut ja määräajat

Vuosina 2025–2026 maksut ovat seuraavat:

● yrittäjän oleskelulupa, ensimmäinen hakemus verkossa – noin 550 € (paperilla kalliimpi, noin 700 €);

● startup-yrittäjä, ensimmäinen hakemus verkossa – noin 450 €; paperiversio – kalliimpi;

● molempien muotojen uusiminen on huomattavasti halvempaa kuin ensimmäinen hakemus.

Käsittelyaika riippuu ruuhkaisuudesta ja hakemuspaketin laadusta: joillakin se on 2–4 kuukautta, joillakin pidempi. Lisäksi on muistettava, että ensin lausunnon antaa talouskeskus (ELY) ja vasta sitten maahanmuuttoviranomaiset.

Liiketoimintasuunnitelma ja asiakirjapaketti

Tämä on tapauksen ydin. Muodollisesti liiteluettelo on pitkä, mutta sen voi koota kerroksittain:

1. Sinä ja yrityksesi

● passi, valokuvat, perustiedot sisältävät kyselylomakkeet;

● yrityksen rekisteröinti (tai rekisteröintiasiakirjat, jos aiot perustaa yrityksen ulkomailta käsin);

● tiedot yrityksen muodosta (Oy, toiminimi, ky jne.), yhtiöjärjestys, perustamisasiakirjat, osakkeenomistajien/osuudenomistajien rekisteri.

2. Liiketoiminnan logiikka

● yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma: mitä teet, kenelle myyt, miten erottaudut muista;

● taloudellinen ennuste vähintään kahdelle vuodelle: tulot, kulut, palkat itsellesi ja työntekijöille;

● tiedot tiloista (vuokrasopimus, aiesopimus, jos kyseessä on kahvila, varasto tai toimisto).

3. Rahat ja kokemus

● pankkitiliotteet henkilökohtaisista ja, jos on, yrityksen tileistä;

● todistukset investoinneista, lainoista, avustuksista;

● CV, tutkintotodistukset, sertifikaatit, työnantajien kirjeet, jotka osoittavat, että ymmärrät, mihin liiketoimintaan olet ryhtymässä.

4. Jo toimiville yrityksille

● viimeisimmät tilinpäätökset (tase, tuloslaskelma);

● voimassa olevat sopimukset asiakkaiden/kumppaneiden kanssa;

● asiakirjat liiketoiminnan ostosta (jos et ole perustaja, vaan uusi omistaja).

Kirjanpito, verot ja YEL: miten välttää paperityön aiheuttama stressi

Suomi suhtautuu yrittäjiin hyvin rauhallisesti, kunhan:

● pidät kirjanpitoa;

● maksat verot;

● otat pakolliset vakuutukset, ennen kaikkea YEL-vakuutuksen.

YEL on yrittäjän eläke-/sosiaalivakuutus, jota sinun on maksettava, kun vuotuinen yrittäjäansiosi ylittää asetetun vähimmäismäärän (vuonna 2025 se on noin 9 200 € vuodessa, sen jälkeen kynnysarvo indeksoidaan).

Lisää tähän:

● ALV-rekisteröityminen, jos tulot saavuttavat kynnysarvon;

● raporttien oikea-aikainen toimittaminen;

● ymmärrys siitä, että tilinpäätöksen luvut ja liiketoimintasuunnitelman luvut eivät saa olla eri maailmoista – niiden perusteella perustellaan jatkaminen.

Miltä elävät kehityskulut näyttävät

Skenaarioita on kymmeniä, mutta muutama on erityisen tyypillinen.

Skenaario 1. Pieni yritys nollasta

Haluat avata Suomessa kahvilan, salonin, siivousyrityksen tai pienen tuotantolaitoksen.

Reitti muistuttaa seikkailupeliä:

● ensin mietit idean ja luvut, konsultoit yrityskeskuksissa;

● laadit liiketoimintasuunnitelman, etsit tilat, lasket, minkä palkan yritys voi sinulle todellisuudessa maksaa;

● sen jälkeen haet yrittäjän oleskelulupaa ja liität mukaan koko palapelin.

Tärkeä seikka: jos tulot ovat aluksi pienet, se ei ole ongelma – ongelma on, jos suunnitelmasta ei käy ilmi, miten aiot saavuttaa normaalin tulotason ja kuinka monta kuukautta olet valmis elämään "säästöilläsi".

Skenaario 2. Freelancer, jonka asiakkaat ovat Suomen ulkopuolella

Tavallinen tarina: suunnittelija, kehittäjä tai markkinoija, jolla on vakiintunut asiakaskunta, haluaa muuttaa ja asua Suomessa.

Vaihtoehdot:

● jos olet valmis jatkamaan sopimustyötä ja sinut palkataan jonnekin, joskus on helpompaa järjestää muutto Suomeen työn perässä ja pitää freelancetyö sivutoimena;

● jos haluat elää nimenomaan "yrittäjänä" ja rakentaa liiketoimintaa ympärillesi, silloin kyse on jo yrittäjä-/startup-oleskeluluvasta ja siitä, miten ulkomaiset tulosi muuttuvat ymmärrettäväksi suomalaiseksi malliksi.

Kummassakin vaihtoehdossa on tärkeää muistaa verot: heti kun sinusta tulee Suomen verotuksellinen asukas, globaalit tulot alkavat vaikuttaa.

Skenaario 3. Siirtyminen palkkatyöstä/opiskelusta yrittäjyyteen

Toinen mahdollinen polku: olet tullut töihin tai opiskelemaan, kehittänyt samalla hiljalleen omaa yritystäsi, ja nyt se on tullut pääasialliseksi tulonlähteeksesi.

Tässä vaiheessa peliin tulee Suomen oleskeluluvan statuksen muutos:

● kun liiketoiminta on "lisätoiminto", riittää, että nykyinen oleskelulupa sallii yrittäjyyden;

● Heti kun oleskelunne pääasiallinen tarkoitus on liiketoiminta eikä työ tai opiskelu, on järkevää harkita yrittäjä- tai startup-oleskelulupaa.

● siirtyminen on parempi suunnitella etukäteen, ei vasta kaksi viikkoa ennen edellisen luvan päättymistä.

Kuvittele: istut Tampereen yliopiston kirjastossa, ja sinulla on jo useampi kuin yksi asiakas, vaan kokonainen jono palveluja odottamassa. Tässä vaiheessa on hyvä paitsi iloita, myös miettiä, millä perusteella haluat asua maassa kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

Hakijoiden virheet ja miten niitä voi välttää

Nyt puhutaan virheistä, joita yrittäjät tekevät useimmin.

Yrityksen rekisteröinti on vasta alku. Jos et osoita todellista toimintaa, asiakkaita, tulosuunnitelmaa ja omaa osallistumistasi, tapaus näyttää yritykseltä ostaa statusta juridisen kuoren kautta. Järjestelmä sanoo suoraan: oleskelulupaa ei myönnetä pelkästään osakkeiden omistuksen perusteella.

Todellisuudessa liiketoimintasuunnitelmaasi eivät lue sijoittajat, joita on yritettävä tehdä vaikutus, vaan asiantuntijat, joiden on ymmärrettävä, voiko sillä elättää itsensä. Kuivat, mutta ymmärrettävät taulukot, joissa on hinnat, vuokrat, verot ja myyntimäärät, ovat paljon vakuuttavampia kuin kauniit iskulauseet.

Light-yrittäjille ja freelancereille ei ole erillistä oleskelulupaa. Tarvitset silti jonkinlaisen perustason statuksen – työn, opiskelun tai perheen perusteella – joka antaa sinulle oikeuden harjoittaa liiketoimintaa. Sekaannus toiminnan muodon ja oleskeluluvan perustan välillä johtaa usein tarpeettomiin hylkäyksiin.

Suomen järjestelmä ei pidä yllätyksistä: jos uusimisen yhteydessä käy ilmi, että kirjanpitoa ei ole hoidettu, verovelat ovat kertyneet eikä YEL:ää ole maksettu, luottamus tapaukseesi laskee jyrkästi. On helpompi rakentaa yksinkertainen kirjanpitojärjestelmä ensimmäisenä vuonna kuin selvittää jälkikäteen.

Kun todellisuus poikkeaa huomattavasti oleskeluluvan perusteesta, se on riski. Jos oleskelusi pääasiallinen tarkoitus ei ole enää opiskelu tai työ, vaan pysyvä liiketoiminta, on parempi miettiä etukäteen, miten asiakirjat voidaan mukauttaa tähän. Näin vähennät kysymysten todennäköisyyttä oleskeluluvan uusimisen yhteydessä ja pääset lähemmäksi vakaata pitkäaikaista statusta.

Yrittäjäpolku ilman uupumusta ja illuusioita

Yrittäjän oleskelulupa Suomessa ei ole "kultainen viisumi" eikä palkkio rohkeudesta. Se on työkalu niille, jotka ovat valmiita näyttämään rehellisesti: tässä on suunnitelmani, tässä ovat luvut, tässä ovat riskit, jotka otan, ja tässä on syyt, miksi uskon voivani elää täällä ja maksaa veroja. Tässä logiikassa ei ole dramaattista "rakastetaan/ei rakasteta ulkomaalaisia" -ajattelua, vaan hyvin pragmaattinen kysymys: miten yrityksesi sopii Suomen todellisuuteen.

Jos yrittäjyys nähdään yhtenä perusteena oleskelulupaan Suomessa eikä yksittäisenä temppuna, se helpottuu: näet pitkän polun – ensimmäisestä hakemuksesta ja yrityksen perustamisesta jatkoihin, mahdolliseen siirtymiseen muihin muotoihin ja tulevaisuudessa pysyvään asemaan.

Jos tämä teksti auttoi sinua muodostamaan kokonaiskuvan ja ymmärtämään, mistä kannattaa aloittaa, jaa se niiden kanssa, jotka myös haaveilevat omasta yrityksestä Suomessa. Kirjoita kysymyksiä, jaa tapauksia ja pieniä voittoja: yrittäjyys täällä perustuu paljolti hiljaiseen keskinäiseen apuun ihmisten välillä, jotka ovat jo kulkeneet tämän tien.