🌌 Reitti revontulien metsästäjille: Lappi valokuvauspaikoineen ja vinkkeineen
Jos unelmasi ei ole vain yksi onnistunut tarina, vaan todellinen revontulien metsästys Lapissa, on tärkeää valita muutakin kuin vain kaunis hotelli. Tarvitset ylimääräisiä öitä, varapaikkoja pilvien varalta, perustiedot valokuvauksesta ja realistiset odotukset.
Tässä tekstissä käymme läpi, kuinka muuttaa matka Suomen Lappiin toimivaksi reitiksi: missä asua, minne mennä yöllä, mitkä sovellukset asentaa ja mitkä asetukset ottaa käyttöön, jotta revontulet Suomessa eivät jää vain ennusteiksi.
Miksi Lappi on kätevä tukikohta valokuvan metsästykseen
Suomalainen Lappi ei ole vain Joulupukki ja huskyt. Revontulien metsästäjille sillä on kolme vahvuutta:
● sää on vakaampi kuin Norjan merenrannikolla (vähemmän äkillisiä rintamia ja sumua)
● hyvä tieverkosto ja julkinen liikenne jopa talvella;
● paljon kompakteja kyliä, joissa asut "metsän laidalla" eikä suurkaupungissa.
Yksinkertaisesti sanottuna: mahdollisuus, että saatte useita ainakin osittain selkeitä öitä, on suurempi kuin luulisi, varsinkin jos ette rajoita matkaa 1–2 iltaan.
Pilvisyys ja sijainti ≈ 50 %
Yövarusteesi ja valmiutesi liikkua ≈ 20 %
Mitä enemmän yötä ja sijaintivaihtoehtoja, sitä vähemmän matka muistuttaa arpajaisia.
Jos olet jo tutustunut Lapin talvireittiin tai viikon mittaiseen "Helsinki + pohjoinen" -reittiin, voit käyttää tätä tekstiä lisätietona: tähän olemme koonneet kaiken, mikä liittyy vain öihin, valokuviin ja taktiikoihin.
Perusreitti 5 yölle: Rovaniemi → Levi → pohjoiseen
Tämä ei ole ainoa oikea vaihtoehto, mutta se on hyvä "runko", jonka ympärille on helppo rakentaa oma matka.
Kuinka jakaa yöt
Yö 1–2: Rovaniemi
Kaupunkikeskus: tänne on helppo saapua lentäen tai junalla. Ensimmäisenä iltana
● kirjaudut majoittumaan ja tarkistat varusteesi;
● kokeilet lyhyttä yöretkeä kaupungin alueella tai Ounasvaara-kukkulalla (Ounasvaara Hill / observation tower);
● testaat sovelluksia, kameraa ja vaatekerroksia ilman paineita, että "täytyy nähdä".
Yö 3–4: Levi tai Ylläs
Levi on enemmän ”kaupunkimainen” ja sillä on infrastruktuuri, Ylläs tarjoaa pitkiä laskuja ja enemmän hiljaisuutta. Joka tapauksessa:
● asutko valaistuksen keskellä, vaan lähempänä metsää/järveä;
● pidä Immeljärvi ja muut avoimet alueet Levyn ympärillä käsillä – ne ovat klassisia paikkoja valonhavainnointiin kaukana valoista.
Yö 5: pohjoisemmaksi – Saariselkä / Ivalo
Mitä lähemmäs Ivalo ja Saariselkä, sitä enemmän "arktista" taivasta ja vähemmän valoa. Täällä on mukava päättää reitti – yksi tai kaksi iltaa fellien keskellä, kun kaupunkien valot ovat jo kaukana.
Jos sinulla on vain 2–3 yötä aikaa, älä hajota maantieteellisesti. Parempi on yksi tukikohta ja mahdollisimman paljon joustavuutta ajankäytössä kuin kolme kaupunkia kolmessa yössä ja jatkuva bussimatkailu.
Kuvauspaikat: missä sammuttaa valot ja kytkeä taivas päälle
Lapissa voi nähdä revontulet myös hotellista, mutta hyvän kuvan saamiseksi tarvitaan:
- vähintään keinotekoista valoa,
- avoin horisontti,
- kätevä (ja turvallinen) pääsy/paluu.
Rovaniemi: kaupunki, josta on helppo paeta pimeyteen
Kyllä, Rovaniemi on melko valoisa, mutta jopa täällä on hyviä paikkoja.
● Ounasvaara Hill / Observation Tower – kukkula joen takana, josta on näkymä taivaalle; kävelymatka ylämäkeen kestää noin tunnin tai taksilla 10 minuuttia, yläosassa on puinen torni ja ympärillä metsä.
● Joen ranta Jätkänkynttilä-sillan takana – jos ylität sillan keskustasta ja kävelet joen varrella pimeällä puolella, valaistus vähenee huomattavasti.
● Arktikumin puisto – laiska ilta: kävele hieman kauemmas rantakadulla ja ihaile heijastuksia jäätyneessä joessa.
Tämä on hyvä harjoitus ennen pimeämpiä paikkoja ja testi varusteillesi: yö Lapissa, turvallisuus, vaatekerrokset, lasten reaktiot jne.
Levi: Immeljärvi ja metsän pimeät "taskut"
Levi on fyysisesti pieni, ja jos poistut päärinteiltä, taivas avautuu nopeasti.
● Immeljärvi on jäätynyt järvi noin kilometrin päässä pääkylästä; yksi suosituimmista "avoimista lautasista" revontulien katseluun.
● Laavu järven rannalla (Korkeaniemi) on pieni, suojaisa nuotiokatos Immeljärven länsipuolella; ihanteellinen paikka lämmetä kuvaussarjojen välillä.
● Yläosat rinteitä – tuulettomina iltoina voi katsella revontulia suoraan vuorelta, mutta tarkista aina hissien aikataulu ja älä mene metsään ilman, että tiedät reitin takaisin.
Saariselkä / Ivalo: avoimet fellit ja ”akvaariot”
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän valoja on oletusarvoisesti.
● Avoimet tunturit Saariselän ympärillä – noustessasi hieman kylän yläpuolelle, päädyt avoimelle tasangolle, jossa taivas täyttää 80 % kuvasta. Täällä on erityisen tärkeää seurata tuulen suuntaa ja polkujen näkyvyyttä.
● Aurora-kylät ja lasitalot – lasikattoiset hotellit eivät takaa upeaa show'ta, mutta helpottavat huomattavasti elämää öisin, jolloin revontulet ovat heikkoja ja niitä haluaa katsella lämpimästä.
Kameran asetukset: nopea esiasetus loistoon
Jos sinulla on peilijärjestelmäkamera tai peilittömä kamera, sinun ei tarvitse olla ammattilainen. Riittää, kun asetat kerran perusasetukset ja sitten hienosäätät niitä tilanteen mukaan.
Perusasetukset, joista voi poiketa (kirkkaaseen loistoon):
● M-tila (manuaalinen);
● aukko f/2,8–4;
● ISO 1600–3200;
● valotusaika 3–8 sekuntia – mitä kirkkaampi ja voimakkaampi liike, sitä lyhyempi valotusaika;
● tarkennus – manuaalisesti, tähteen tai kaukaiseen valonlähteeseen (siirretty äärettömään ja palautettu hieman takaisin).
- RAW + JPEG, jotta on mitä käsitellä jälkikäsittelyssä
- Valkotasapaino — 3500–4000K (voi olla automaattinen, mutta parempi on lukita)
- 2 sekunnin ajastin tai kaukosäädin, jotta kamera ei liiku
- Kolmijalka tai ainakin tukeva tuki (lumikasa, kaide, reppu)
Komposition kannalta valo on ilmainen "kuvan johtava elementti". Yritä, että kaari tai säteet eivät vain "roiku yläpuolella", vaan ohjaavat katseen kohti kuvan kohdetta: taloa, puuta, ihmistä.
Voit siirtää tulevan materiaalin pohjoisen valon kuvaamisesta erilliseen välilehteen, jossa voit jo tarkastella esimerkkejä kuvista.
Älypuhelin ja revontulet: kun "puhelin riittää"
Rehellisesti sanottuna: nykyään huippuluokan älypuhelin suoriutuu usein paremmin kuin kokematon henkilö järjestelmäkameralla. Jos et aio tulostaa valokuvia seinälle, puhelin riittää.
Perusperiaatteet:
● kytke yökuvausmoodi / Night Mode (iPhone) tai Night Sight / astrofotografia (Pixel) päälle;
● aseta puhelin jalustalle, kaiteelle tai reppuun;
● käytä 3–10 sekunnin ajastinta, jotta et liiku;
● älä kuvaa digitaalisella zoomilla – on parempi rajata kuva myöhemmin.
- Yötila maksimaalisella valotuksella, jos puhelin itse tarjoaa sen
- Näytön kirkkaus minimissä, jotta se ei häikäise silmiä eikä pilaa "yönäköä"
- Lämmitinpussi tai sisätasku — pakkasella akku tyhjenee 2–3 kertaa nopeammin
Jos haluat hieman enemmän hallintaa, tutustu kolmannen osapuolen sovelluksiin, joissa on manuaaliset asetukset (ProCamera, NightCap, ProCam X ja vastaavat Androidille). Niiden avulla voit säätää ISO-arvoa ja valotusaikaa manuaalisesti, kuten kamerassa.
Sovellukset ja ennuste: ei vain KP-indeksi
Monien metsästäjien suurin virhe: katsoa vain sovelluksen kaunista KP-lukemaa ja sivuuttaa pilvisyys.
Minipino, joka on kätevä pitää puhelimessa:
● aurora-ennuste-sovellus (My Aurora Forecast, Aurora Alerts, Hello Aurora) – näyttää KP:n, suunnan ja todennäköisyyden;
● sääsovellus pilvisyyskartalla (Yr.no, FMI, Meteoblue) – kerrostuneet/matalat pilvet voivat tuhota minkä tahansa KP:n;
● kartta tai navigaattori, jotta tiedät, minne ajaa +20–40 km, jos tukikohdan yläpuolella on tiheä pilvipeite.
KP 1–2 ei tarkoita, että mitään ei tapahdu; Lapissa revontulet ovat näkyvissä myös vähäisen aktiivisuuden aikana, jos taivas on kirkas. Sen sijaan KP 5–6:n aikana et ehkä näe mitään tiheän pilvipeitteen alla.
Vaatetus, yön rytmi ja turvallisuus
Tämä on tylsin aihe, mutta juuri se ratkaisee, kestätkö 2–3 tuntia avoimella kentällä.
● Kerrokset: lämpöalusvaatteet, lämmin välikerros, tuulenpitävä päällysvaate;
● jalat: lämmin pohjallinen + sukka, mieluiten ei puuvillaa;
● kädet: ohuet käsineet villakäsineiden alla, jotta voit painaa nappeja;
● päähän – balaclava/buff + hattu.
Jos olet jo lukenut oppaamme siitä, mitä pukea päälle talvella Suomessa, muokkaa listaa ”staattisen” toiminnan mukaan: seisot enemmän kuin kävelet.
- Ilmoita aina jollekin reittisi ja paluuaikasi
- Älä mene tuntemattomaan metsään ilman polkuja ja taskulamppua
- Ota huomioon, että tiet ja polut voivat olla liukkaita
- Jos olet väsynyt/palellut, palaa takaisin, kirkkauden ei katoa minnekään huomenna
Erillinen artikkeli siitä, missä asua Lapissa, auttaa valitsemaan tukikohdan niin, että pimeisiin paikkoihin on matkaa enintään 10–15 minuuttia. Mitä lyhyempi matka sinne ja takaisin on, sitä helpompi on lähteä uudestaan, jos taivas yhtäkkiä kirkastuu.
Kierros vai yksin?
Kierros ei takaa revontulia, mutta ratkaisee useita ongelmia kerralla: kuljettaja, paikat, nuotio, lämmin juoma, joskus valokuva oppaan kamerasta.
Hyvä suunnitelma:
● Ensimmäiset 1–2 yötä – osallistu retkelle Rovaniemeltä tai Leviltä, katso, miten oppaat toimivat, missä pisteissä he pysähtyvät, miten he tulkitsevat pilvisyyttä;
● sen jälkeen – käytä tätä tietoa ja sovelluksia itsenäisten retkien harjoittelemiseen.
Jos olet alueella ensimmäistä kertaa, on järkevää viettää ainakin yksi yö oppaan kanssa ja sitten "laajentaa rajoja" omalla kulkuvälineellä ja sovellusten avulla.
Kuinka rakentaa 7–10 päivän metsästysreitti Suomeen
Yleinen skenaario: ihmiset saapuvat Helsinkiin, viettävät siellä 1–2 päivää ja lähtevät sitten talviretkelle. Tässä tapauksessa on kätevää käyttää valmiita reittisuunnitelmia, kuten Helsinki + Lappi ilman autoa, ja lisätä niihin oma metsästyssuunnitelmamme.
Esimerkki:
● Päivät 1–2: Helsinki (päivällä kaupunki/sauna, yöllä uni);
● Päivät 3–7: Lappi reitin mukaan Rovaniemi → Levi/Ylläs → Saariselkä, 3–4 täyttä metsästysyötä;
● Päivät 8–9 (jos on): varapäivä huonon sään varalle tai rauhallinen loppu meren rannalla.
Itse revontulien metsästys ei saisi olla matkan ainoa tarkoitus. Hiihto, huskyt, mökit, sauna ja yksinkertaisesti tunne, että olet toisessa todellisuudessa, tasoittavat kaikki sään oikut.
Revontulet rituaalina, ei tarkistuslistana
Tärkein muutos on lakata ajattelemasta revontulia ”rastina”. Se ei ole väliaikainen nähtävyys, vaan luonnonilmiö, jolla on omat rytminsä, tauonsa ja luonteensa.
Jos suunnittelet reitin, jossa on varaa yöpymisiin, valitset majapaikat, joiden ympäristö on pimeä, etkä säästä vaatetuksessa, Lapin luonto palkitsee sinut: ei aina supernäyttelyä koko horisontissa, mutta usein hiljaisia vihreitä kaaria, jotka yhtäkkiä hajoavat "verhoksi" pään yläpuolella.
Kerro kommenteissa, mikä skenaario sopii sinulle paremmin: pikareissu "saavuin – näin – lähdin", rauhallinen viikko yhdessä mökissä tai suuri kierros pohjoisessa. Kerro, mitkä sovellukset toimivat, mitkä paikat olivat suosikkejasi ja mitä virheitä et tekisi uudelleen. Tämä auttaa meitä säätämään seuraavia oppaita tarkemmin – ei mainoslupauksien, vaan todellisen elämän mukaan.
❓UKK
Jos tämä on ensimmäinen kerta ja logistiikka on tärkeää, aloita Rovaniemestä ja Levistä: sinne on helpompi päästä, ja siellä on paljon retkiä ja infrastruktuuria. Villimmälle taivaalle sopii Saariselkä tai Ivalon alue, jossa on vähemmän valoa ja enemmän tuntureita ympärillä. Ihanteellista on yhdistää vähintään kaksi erilaista sijaintia yhden matkan aikana.
Syyskuu–maaliskuu on perusajanjakso pimeyden suhteen, mutta kokemuksen ja sään perusteella mukavimmat kuukaudet Lapissa ovat lokakuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Marras-tammikuussa on vähemmän valoa päivällä, mutta yötä on enemmän, ja helmi-maaliskuussa on miellyttävämpää seistä pakkasessa, koska aurinko jo lämmittää päivällä.
Kyllä, täysin: VR:n yöjuna tai päivälento Rovaniemiin/Kittilä/Ivaloon, sieltä skibus ja kuljetukset tukikohtiin. Sieltä voit joko osallistua retkille tai käyttää lyhyitä taksimatkoja pimeisiin paikkoihin. Kuljetusoppaamme ja "Lapland without a car" sopivat hyvin tähän reittiin.
Useimmiten riittää manuaalinen M-tila, aukko f/2,8–4, ISO 1600–3200 ja valotusaika 3–8 sekuntia. Voimakas kirkas valo vaatii lyhyemmän valotuksen, muuten se "hämärtyy", ja heikko valo hieman pidemmän, mutta alle 10 sekunnin. Tärkeintä on manuaalinen tarkennus tähteen ja vakaa jalusta tai tuki.
Kyllä, jos sinulla on moderni puhelin, jossa on yötila tai astrofotografia. Aseta se jalustalle tai kaiteelle, kytke yötila / yönäkö päälle, käytä ajastinta ja anna laitteelle 3–10 sekunnin valotusaika. Kuva ei ole yhtä joustava käsitellä kuin kameran RAW-kuva, mutta henkilökohtaiseen arkistoon ja sosiaaliseen mediaan se riittää mainiosti.
Lämpötila laskee helposti –15…–25 °C:een, ja tuuli tekee siitä vieläkin kovemman. Pukeutuminen toimii "kaaliperiaatteella": lämpöalusvaatteet, lämmin välikerros, tuulenpitävä takki, lämpimät housut, hyvät saappaat, kaksi paria käsineitä ja pipo, jossa on huppu. Älä unohda lämmittimiä ja varamyssyjä – paikallaan seisominen on aina kylmempää kuin kävely.
Ei välttämättä, mutta ensimmäisellä kerralla kiertue on hyödyllinen: näet, kuinka oppaat valitsevat paikat, joissa voi pysähtyä turvallisesti, ja mitkä paikat he pitävät "toimivina". Sen jälkeen itsenäiset retket sujuvat paljon rauhallisemmin, varsinkin jos sinulla on ennusteita tarjoavia sovelluksia.
Vähintään kolme, mieluummin neljä–viisi. Näin on mahdollista, että ainakin 1–2 yötä ovat osittain selkeät. Yksi yö on puhdasta arpapeliä, varsinkin jos olet tiukasti sidottu päivämääriin, juhlapäiviin etkä ole valmis ajamaan yöllä naapurikylään tai järvelle.
Jos budjetti sallii ja haluatte "laiskan" lomamuodon, yksi tai kaksi yötä tällaisessa mökissä on miellyttävä bonus, etenkin Saariselän ja Ivalon alueella. Mutta edes kauneimmat lasikatot eivät poista pilvisyysennustetta: kyse on enemmän romantiikasta ja mukavuudesta kuin taatusta näytöksestä.
Ensinnäkin, älä pidä matkaa epäonnistuneena: lumi, hiljaisuus, sauna, huskyt, mökki ja metsä tarjoavat yhtä paljon elämyksiä. Toiseksi, tarkkaile pilvien aukkoja jopa yön viimeisinä tunteina: joskus taivas aukeaa kirjaimellisesti 10–15 minuutiksi. Kolmanneksi, suunnittele seuraava matka jo tietoisesti – varaa paljon aikaa ja harkitse mahdollisesti toista aluetta.
0 kommentit
Kirjaudu sisään jättääksesi kommentin